Parikkalan historiaa

Parikkalassa on asuttu pitkään aina viimeisen jääkauden väistymisestä asti. Parikkalasta tunnetaan kymmeniä esihistoriallisia asuinpaikkoja. Asukkaat jättivät jälkeensä myös pyyntikuoppia ja metsästyksen tiimellyksessä pudonneita työkaluja.

Myöhemmin Parikkala seutu oli useita kertoja rajankäynnin kohteena milloin milläkin puolella rajoja. Vuosisatojen ajan seutu kuului Novgorodin kauppavaltion alaisuuteen osana Kurkijoen lääniä. 1617 alue siirtyi Stholbovan rauhassa Ruotsille ja silloisista ortodoksisista seurakunnista tehtiin uusi luterilainen seurakunta. Moni ortodoksi pakeni itään uuden uskon alta. Uuden kaupungin rauhassa 1721 raja siirtyi jälleen ja alueesta tuli taas osa Venäjää. Keisarinna Elisabet lahjoitti maat suosikilleen kreivi Mihail Vorontsoville ja Parikkalalaiset joutuivat päivätöihin Koitsanlahden hoville. Päivätyöt lakkasivat vasta 1800 luvun loppupuolella. 1920-luvulla Parikkalasta irtautuivat Simpele ja Saari omiksi kunnikseen. Talvisodassa menetettiin osa Parikkalaa, Saarta ja Uukuniemeä Neuvostoliitolle.

Useisiin näistä historiallisista tapahtumista kertoviin paikkoihin ja nähtävyyksiin pääsee tutustumaan yhä tänäkin päivänä.

Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Uusi laajempi Parikkalan kunta muodostettiin 1. tammikuuta 2005, kun Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kunnat yhdistyivät. Naapurikuntina on Rautjärven ja Ruokolahden kunnat ja rajanaapureina ovat myös Kiteen ja Savonlinnan kaupungit. Idässä vastaan tulee Venäjän valtio. Yhteistä rajaa Venäjän kanssa on 65,1 km.