Millä tavoin voi peruskunta tukea yritystoimintaa?
(Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen kommentit
Etelä-Karjalan yrittäjien tilaisuudessa
23.5.2018)
Maakunta-
ja soteuudistus on itsenäisyyden ajan suurin hallinnollinen uudistus. Sen
valmistelu on vaatinut vuosien ajan valtavan työmäärän erityisesti
ministeriöissä, eduskunnassa ja on vaatinut resursseja myös maakunnassa ja
kunnissa. Näyttää siltä, että se on aina liikaakin esillä
hallitusneuvotteluissa ja valmistelussa ei ole ollut parlamentaarista otetta.
Varmaan siksi emme vieläkään varmasti tiedä, mitä tulee tapahtumaan.
Toivottavasti
tällä työllä on vaikutusta ja merkitystä, eikä uudistukselle käy samoin kun
kuntarakenneselvitykselle, joka parin vuoden valmistelun jälkeen heitettiin
roskakoriin vuoden 2014 lopulla. Ylimääräisiä resurssejahan ei millään
organisaatiolla ole ja helposti lukuisten tehtävien joukossa on jotakin
jätettävä vähemmälle. Peruskunnissa tämä on valitettavasti arkipäivää.
Ajoittain
on tullut tässä hommassa mieleen, että tulevaisuuteen liittyvästä valmistelusta
ja spekuloinnista huolimatta elämä kunnissa ja myös yrityksissä on jatkuttava
24/7. Kun tähän ajankohtaan on liittynyt myös talouden taantuma ja EU:n ja
Venäjän välisestä tilanteesta johtuva epävarmuus, on tilanne väistämättä
asettanut omat haasteensa myös sukupolven vaihdoksille ja yleensäkin yrityksien
omistajavaihdoksille. Yrittäminen ja yrittäjäksi lähtö vaatii uskoa omiin
kykyihin ja myös tulevaisuuteen.
Peruskunnan
hyvinvointi ja tulevaisuus perustuu yrityksiin ja työpaikkoihin. Vaikka
maankäyttö- ja kaavoitusjärjestelyillä merkittävä vaikutus yritystoiminnan
edellytyksiin ja kunnan vetovoimaan, on kunnan tai yhteistyössä kuntien
suorilla yrityskontakteilla ja tuella edelleen keskeinen merkitys. Voidaankin
esimerkiksi Parikkalassa kysyä, olemmeko siinä onnistuneet. Väki on vähentynyt
vuosittain noin sadalla ja työpaikatkin puolella siitä.
Julkisuudessa
käydään keskustelua siitä, kuka vastaa jatkossa kasvupalveluista,
työllisyydestä ja kuntia laajemman alueen kehittämisestä. Tässä keskustelussa
tulee väistämättä mieleen, että laajojen hallinto- ja organisaatiouudistusten
toimeenpanoaika on päätöksestä useita vuosia, joten kaupungeissa ja kunnissa on
varauduttava siihen, etteivät maakunnat välttämättä tule tätä asetelmaa
keskeisesti ja ainakaan nopeasti muuttamaan. Toisaalta näyttää siltä, että myös
kaupungit ovat jo ajamassa elinkeinoyhtiöitään uuteen asemaan mahdollisesti jo
ennen kuin tiedämme, miten roolit eri toimijoiden välillä kehittyvät.
Käsitykseni
mukaan peruskuntien on satsattava elinkeinojen kehittämiseen joko muuttamalla
seudullisten yhtiöiden palvelutarjontaa ja varmistamalla muutoin oma osaaminen.
Vaikka isoa kalaa kannattaa aina pyytää, on nyt erityinen tuki suunnattava
mikrotason yrityksiin aina perustamisesta ja mahdollisten tukien hakemisesta
alkaen. Etelä-Karjalan Yrittäjät ovat asian hyvin hokanneet ja hankkeistaneet.
Kiitos teille siitä. Nyt haluankin kysyä, mitä me peruskunnat voisimme tehdä
paremmin ja mihin meidän pitäisi satsata.
Vesa
Huuskonen, kunnanjohtaja