Millä tavoin voi peruskunta tukea yritystoimintaa?

(Kunnanjohtaja Vesa Huuskosen kommentit Etelä-Karjalan yrittäjien tilaisuudessa  23.5.2018)

Maakunta- ja soteuudistus on itsenäisyyden ajan suurin hallinnollinen uudistus. Sen valmistelu on vaatinut vuosien ajan valtavan työmäärän erityisesti ministeriöissä, eduskunnassa ja on vaatinut resursseja myös maakunnassa ja kunnissa. Näyttää siltä, että se on aina liikaakin esillä hallitusneuvotteluissa ja valmistelussa ei ole ollut parlamentaarista otetta. Varmaan siksi emme vieläkään varmasti tiedä, mitä tulee tapahtumaan.

Toivottavasti tällä työllä on vaikutusta ja merkitystä, eikä uudistukselle käy samoin kun kuntarakenneselvitykselle, joka parin vuoden valmistelun jälkeen heitettiin roskakoriin vuoden 2014 lopulla. Ylimääräisiä resurssejahan ei millään organisaatiolla ole ja helposti lukuisten tehtävien joukossa on jotakin jätettävä vähemmälle. Peruskunnissa tämä on valitettavasti arkipäivää.

Ajoittain on tullut tässä hommassa mieleen, että tulevaisuuteen liittyvästä valmistelusta ja spekuloinnista huolimatta elämä kunnissa ja myös yrityksissä on jatkuttava 24/7. Kun tähän ajankohtaan on liittynyt myös talouden taantuma ja EU:n ja Venäjän välisestä tilanteesta johtuva epävarmuus, on tilanne väistämättä asettanut omat haasteensa myös sukupolven vaihdoksille ja yleensäkin yrityksien omistajavaihdoksille. Yrittäminen ja yrittäjäksi lähtö vaatii uskoa omiin kykyihin ja myös tulevaisuuteen.

Peruskunnan hyvinvointi ja tulevaisuus perustuu yrityksiin ja työpaikkoihin. Vaikka maankäyttö- ja kaavoitusjärjestelyillä merkittävä vaikutus yritystoiminnan edellytyksiin ja kunnan vetovoimaan, on kunnan tai yhteistyössä kuntien suorilla yrityskontakteilla ja tuella edelleen keskeinen merkitys. Voidaankin esimerkiksi Parikkalassa kysyä, olemmeko siinä onnistuneet. Väki on vähentynyt vuosittain noin sadalla ja työpaikatkin puolella siitä.

Julkisuudessa käydään keskustelua siitä, kuka vastaa jatkossa kasvupalveluista, työllisyydestä ja kuntia laajemman alueen kehittämisestä. Tässä keskustelussa tulee väistämättä mieleen, että laajojen hallinto- ja organisaatiouudistusten toimeenpanoaika on päätöksestä useita vuosia, joten kaupungeissa ja kunnissa on varauduttava siihen, etteivät maakunnat välttämättä tule tätä asetelmaa keskeisesti ja ainakaan nopeasti muuttamaan. Toisaalta näyttää siltä, että myös kaupungit ovat jo ajamassa elinkeinoyhtiöitään uuteen asemaan mahdollisesti jo ennen kuin tiedämme, miten roolit eri toimijoiden välillä kehittyvät.

Käsitykseni mukaan peruskuntien on satsattava elinkeinojen kehittämiseen joko muuttamalla seudullisten yhtiöiden palvelutarjontaa ja varmistamalla muutoin oma osaaminen. Vaikka isoa kalaa kannattaa aina pyytää, on nyt erityinen tuki suunnattava mikrotason yrityksiin aina perustamisesta ja mahdollisten tukien hakemisesta alkaen. Etelä-Karjalan Yrittäjät ovat asian hyvin hokanneet ja hankkeistaneet. Kiitos teille siitä. Nyt haluankin kysyä, mitä me peruskunnat voisimme tehdä paremmin ja mihin meidän pitäisi satsata.

Vesa Huuskonen, kunnanjohtaja