PLA_77197057.jpg
Etusivu / Kunnanjohtajan blogi / Kunnanjohtajan katsaus toimintakertomukseen vuodelta 2017
Kunnanjohtajan blogi

Kunnanjohtajan katsaus toimintakertomukseen vuodelta 2017

”PARIKKALASSA OVAT ASIAT MALLILLAAN”

 

Parikkalassa tuotetaan kunnan palvelut taloudellisesti ja laadukkaasti, mistä on kiittäminen päättäjiä ja kunnan työntekijöitä. Parikkalan kunnan talous on hyvässä, jopa erinomaisessa kunnossa. Tilikauden ylijäämä 1,1 milj. on huomattavasti arvioitua suurempi ja sinällään myönteinen asia. Joskin se osoittaa joidenkin toimintojen ylibudjetointia ja eräissä yksityiskohdissa vaikeasti ennakoitavaa muutosta. Vaikka talousarvio on vain valistunut arvio, on tämä jatkossa otettava huomioon paremmin suunnitteluvaiheessa, eikä edellisen vuoden toteumaa voi käyttää pääasiallisena suunnittelun perusteena. Jokainen meno on pystyttävä perustelemaan ja myös laskennallisesti erittelemään.

 

Jätevedenpuhdistamon rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaan, vaikka toteuttamisen kannalta jaettu urakointi on tilaajalle haasteellisempi ja vaatii hankkeessa tiiviisti työskentelevien viranhaltijoiden osalta huolellisuutta ja kykyä selvittää työmaalla osapuolten kesken mahdolliset ristiriitatilanteet. Suunnittelu- ja rakennustoimikunnan, hankejohdon, rakennusvalvonnan ja pääurakoitsijan yhteistyö on sujunut henkilövaihdoksista huolimatta hyvin. Kunnan henkilöstössä ei ole juurikaan reservejä ja yllättävät poissaolot saattavat kuormittaa jäljellä olevia kohtuuttomasti, mikä on otettava tulevien hankkeiden riskiarvioinnissa huomioon.

 

Keväällä tehtiin periaatepäätös lämpölaitoksen myynnistä, hankittiin tarjoukset merkittäviltä toimijoilta ja laadittiin sopimukset parhaan tarjouksen tehneen Adven Oy:n kanssa varsin reippaalla aikataululla ja kunnan intresseistä huolehtien. Kunnan talouden kannalta kauppa oli strateginen ja antaa liikkumavaraa tuleviin investointeihin. Kun samaan aikaan valmisteltiin talousarviota tilanteessa, jossa taloushallinto oli ulkoistettu ja käytössä olevat ohjelmat olivat uusia, voidaan jälkeenpäin todeta syksyn olleen harvinaisen kiireinen, mikä näkyi jossakin määrin päätöksenteon valmistelussa.

 

Varhaiskasvatus, koulutoimi, kansalaisopisto ja muu vapaa sivistystoimi ovat jälleen tehneet hyvää työtä. 100-vuotiasta Suomea juhlittiin monin eri tavoin ja järjestetyistä tilaisuuksista saatiin hyvää palautetta. Kun hyvin johdettu ja toimiva varhaiskasvatus ja opetus näyttävät seesteiseltä toiminnalta, saattaa peruskuntalaiselta jäädä varjoon se, että opetussuunnitelmat ovat kaikilla tasoilla uusiutuneet, mikä edellyttää opettajilta ja erityisesti koulun ja kodin yhteistyöltä uudenkaltaista asennetta. Vaikka uutta tekniikkaa, välineistöä ja tiloja tarvitaan ja peräänkuulutetaan, on opetuksen keskiössä edelleen oppiva lapsi ja nuori, hänen vanhempansa ja opettajakunta.

 

Kuntavaalit pidettiin huhtikuussa ja uusi valtuusto aloitti työnsä kesken vuoden. Valtuustossa ja luottamuselimissä on paljon uusia kasvoja, joiden kokemus kunnallisesta päätöksenteosta on vähäinen. Siltikin ja varmaan osaksi myös sen ansiosta päätöksenteko ja erityisesti keskustelukulttuuri ovat kehittyneet myönteisesti. Keväällä laadittava kuntastrategia on hyvä mittari osoittamaan, kuinka rakentava ja luova käsitys päättäjillä on kunnan tulevaisuudesta. Tuoretta muuttaja- ja asukastutkimusta kannattaa käyttää strategian laadinnassa hyväksi. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että emme ole onnistuneet markkinoimaan kunnan vahvuuksia pitkään kunnassa asuneille kuntalaisille. Positiivista on, että Parikkalan kuntaan muuttaneiden käsitykset kunnasta ovat hyvin myönteiset. Toivottavasti itse kukin näemme metsän puilta ja luomme omalla toiminnalla positiivistä kuntakuvaa.

 

Mikäli maakunta- ja soteuudistus etenee keväällä eduskunnassa, järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit jo lokakuun lopulla. Yhteistyö kesällä aloittavan väliaikaisen maakuntahallinnon kanssa käynnistyy konkreettisilla kiinteistöjä ja siirtyvää henkilöstöä koskevilla neuvotteluilla sekä hieman myöhemmin kuntayhtymien purkamisella, joista kuitenkin päätöksiä tehdään vasta vuoden 2019 puolella. Vaikka maakunta on syntymässä ja julkisuudessa mielenkiinnon kohteena, on meidän tiiviisti suunnattava katseemme kotikuntaan, sen kehittämiseen, hyvinvointiin ja edunvalvontaan.

 

Tarkasteltaessa tilinpäätöstä 2017 ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä tulevien vuosien taloussuunnittelun kannalta on palattava ajassa syksyyn 2016, jolloin taloudellisen tilanteen näkymät olivat pessimistiset. Vaikka tilanne on nyt valoisampi, pitivät ennusteet väestömäärästä, työpaikoista ja verotuloista kohtuullisesti paikkaansa. Itse asiassa kehitys Parikkalassa on pitkään ollut tilastokeskuksen lukuja heikompi, mikä on kunnan tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa. Elinkeinojen kehittämisessä on maakunnan muiden kuntien tapaan päästy eteenpäin hitaasti, eikä merkittävää piristysruisketta ole näkyvissä. Laadittaessa kuntastrategiaa, arvioitaessa kuntatalouden tulevaisuutta ja palvelurakennetta näyttää siltä, että kunnan omat eväät kehityksen suunnan muuttamiseen ovat rajalliset ja riippuvat meidän kyvystä luoda paikallisia olosuhteita hyödyntävä suotuisa toimintaympäristö nykyisille ja tuleville yrityksille.

08122017 kaupan allekirjoitus.jpg
Takaisin ylös
Copyright © Parikkalan kunta 2018