PLA_77197057.jpg
Etusivu / Kunnanjohtajan blogi / Kunnan tervehdys Parikkalan kirkon 200-vuotisjuhlassa 20.8.2017

Kunnan tervehdys Parikkalan kirkon 200-vuotisjuhlassa 20.8.2017

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja Parikkalan kirkko 200 vuotta. Vuonna 2017 tulee 500 vuotta siitä, kun Martti Lutherin 95 teesiä käynnistivät kirkollisen vallankumouksen Euroopassa. Meillä on siis aihetta juhlaan ja kiitokseen. Toisaalta juhlankin keskellä on hyvä tarkastella mennyttä, arvioida aikaansaannoksia ja tehdä johtopäätöksiä tulevaisuuden kehityksestä tämän päivän valossa. Jos et tunne historiaa, et voi elää nykypäivää ja suunnitella uskottavasti tulevaisuutta.

Suomessa paikallisen itsehallinnon juuret juontavat historiallisen ajan alkuun. Autonomisessa Suomen suurruhtinaskunnassa asukkaiden muodostaman paikallishallinnon perusyksikköjä olivat seurakunnat aina vuoteen 1865 asti, jolloin ensimmäinen kunnallislaki siirsi maallisen hallinnon uusien hallinnollisten yksiköiden, kuntien, tehtäväksi. Sitä ennen yhteisön asioista päätti kirkkoherran johdolla pidetty pitäjänkokous. Kunnat ovat aikanaan syntyneet seurakuntien pohjalta ja varsin tiivis yhteys kunnan ja seurakunnan välillä on säilynyt etenkin Parikkalan kaltaisissa peruskunnissa.

 

1800-luvun lopulla kansalaisuusaatteen noustessa elettiin maassamme paikallisen demokratian ihanteiden aikaa, jolloin kunnat nähtiin kansalaisyhteiskuntana ja suorastaan vastavoimana tsaarin hallinnolle. Kaupungeissa ja kunnissa totuttiin päättämään asioista itse. Vahva sivistyksellinen, taloudellinen ja kulttuurillinen kehitys tapahtui tuolloin nimenomaan kunnissa. Olihan kansakoulujen perustaminen 1800-luvun lopulla pelkästään kuntien aktiivisuuden varassa. Toki seurakunnat jo aiemmin ja samanaikaisesti edistivät Suomen kielen ja lukutaidon kehitystä maassamme.

 

Merkittäväksi kuntien rooli hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina nousi sotien jälkeen 1960–80 –luvuilla. Muuan muassa peruskoulu, kehittyvä sosiaaliturva ja kokonaisvaltainen terveydenhuolto nostivat Suomen pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden rinnalle. Tilastollisesti Suomi on tämän kehityksen myötä maailman kärjessä hyvien asioiden vertailussa. Joitakin esimerkkejä: Suomi on maailman vakain valtio, Suomi on maailman turvallisin maa, Suomessa on maailman paras hallinto. Suomen peruskoulutus on maailman parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Hyvinvointiyhteiskuntaa ovat olleet rakentamassa valtion ohella kunnat, seurakunnat ja järjestöt sekä me kaikki. Olkaamme saavutuksista ylpeitä.

 

Maamme perustuslain (121 §) mukaan ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.” Vaikka suunnitteilla oleva maakunta- ja soteuudistus jonkin verran kuntien tehtäväkenttää kaventaa, jää kunnille edelleen säädettyjen tehtävien ohella yleinen toimiala. Kunta vastaa kunnan paikallisesta elinvoimasta ja myös kuntalaisten hyvinvoinnista vauvasta vaariin. Kunta kantaa jatkossa myös huolta siitä, miten maakunnat kunnan alueella palveluja järjestävät.

Jo historiallisista ja käytännön syistä on kunnan ehkä keskeisin paikallishallinnon yhteistyökumppani seurakunta. Seurakunnan tehtävät ovat hengellisiä ja omalta osaltaan vahvistavat seurakuntaisten ja kuntalaisten henkistä hyvinvointia. Kunnan ja seurakunnan yhteistyön taustalla on lähimmäisistä välittäminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen. 

Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja paikallisesti kuntien alueella kuntakeskuksiin, syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen, kasvava työttömyys ja siihen liittyvä sosiaaliset ongelmat, maahanmuuttajataustan omaavien lisääntyminen, ihmisten etääntyminen seurakunnasta, yksilöllisyyden korostuminen ovat tähän päivän ja tulevaisuuden haasteita, joihin kunnan on yhdessä seurakunnan kanssa haettava aktiivisesti myös ratkaisuja.

Kuten viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, on maailman turvallisuustilanne tällä hetkellä epävakaa ja sen ennustettavuus on vaikea. Olemme saaneet kokea myös turvattomuuden tunnetta yllättävien väkivaltaisuuksien tai jopa terroritekojen tullessa huomattavasti lähemmäksi arkeamme. Tukea niin arjen haasteisiin kuin yleiseen turvattomuuteen, jota sosiaalinen media tehokkaasti ruokkii, odotetaan niin kunnasta kuin seurakunnasta.

Tilanteen vakauttamiseksi ja turvallisuuden tunteen palauttamiseksi tarvitaan ajassa elämistä ja tiivistettyä yhteistyötä niin seurakunnalta kuin kunnaltakin. Tärkein viesti kuntalaisille on että kunta kantaa vastuunsa kuntalaisten turvallisuudesta myös haastavissa tilanteissa ja yhteistyössä seurakunnan kanssa pyritään pitämään kehitys vakaana myös yhteiskunnan turvarakenteita koeteltaessa.

Seurakunnassa tehtävä työ perustuu kristilliseen elämänkatsomukseen ja seurakuntalaiset osallistuvat vapaaehtoisesti sekä päätöksentekoon että käytännön työhön. Vaikka väki on vähentynyt, tehdään seurakunnassa töitä lähellä kodeissa, kylillä ja seurakunnan tapahtumissa mahdollisimman lähellä jokaista.

Kiitän Parikkalan seurakuntaa sen mittavasta ja arvokkaasta työstä ja toivotan seurakunnalle mitä parhainta tulevaisuutta. Jumalan siunausta, johdatusta ja voimaa arvokkaaseen työhönne.

Vesa Huuskonen


Vesan kuva.jpg
Takaisin ylös
Copyright © Parikkalan kunta 2017