PLA_77197057.jpg
Etusivu / Kunnanjohtajan blogi / Juhlapuhe Eläkeliiton Parikkalan yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa 17.11.2021

Juhlapuhe Eläkeliiton Parikkalan yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa 17.11.2021

 

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö. Se on sitoutumaton ja kantaa huolta eläkeläisten ja ikääntyneiden oikeuksista. Liiton slogan tai ehkä paremminkin markkinointilause ”Kohti ikäystävällistä Suomea” kuvaa hyvin liiton edunvalvonnan tavoitteita, on aina ajassa kestävä ja akuutti päätettiin sitten eduskunnassa vanhuspalveluja koskevista laesta, maakunnassa sosiaali- ja terveyspiirin palveluista tai paikallisesti kunnissa vanhenevan väestönosan hyvinvoinnin turvaamisesta ja edistämisestä. Täällä Parikkalassa yhdistyksen toiminta keskittyy varmaankin niihin tekijöihin, joihin täällä paikallisesti voimme vaikuttaa.

 

Käsittelen puheessani meitä kaikkia koskevaa sosiaali- ja terveydenhuollon muutosta, kunnille valtiolta siirtyvää vastuuta työllisyys- ja elinkeinopolitiikasta ja arvioin samalla myös kuntien kehitystä tässä prosessissa, joka on historiallinen ja tulee muuttamaan keskeisesti aiemmin kuntien vastuulla olevien tehtävien toteuttamista. Parikkalassa väestörakenne kehittyy ennusteiden mukaan siten, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 15–20 vuoden päästä noin puolet. Tulevaisuudessa saattaa yli puolet kunnan asukkaista olla eläkeläisiä. Syntyvyyden laskiessa ja käytössä olevan työikäisen väen vähetessä on ennustettavissa merkittävä tarve osaavasta työvoimasta, mikä saattaa olla haaste myös vanhemmalle väestönosalle suunnattavien palvelujen osalta. Samalla kuntatalous on sopeutettava laskevaan väestöpohjaan.

 

Paineet eläkeläisten työuran jatkamiseen ja eläkeiän nostoon ovat todellisia. Vaihtoehdoksi esitetty työperäinen maahanmuutto ei tule korvaamaan työvoimatarpeita riittävässä määrin. Jo nyt eläkkeellä olevat henkilöt tekevät osa-aikaisesti tai vakinaisesti tehtäviä, joiden varassa on osa hyvinvointipalveluista myös Parikkalassa. Työeläkeyhtiö Ilmarisen teettämässä eläkeläisille suunnatussa tutkimuksessa vastaajista 63 % ilmoitti halukkuudesta tehdä ansiotyötä. Useimpien vastaajien mielestä sopiva määrä töitä olisi 2–3 päivää viikossa. Realiteetti on, että me elämme yhä pidempään. Päinvastoin kuin aikaisemmin eläkettä ei ehkä odoteta levon ja työelämästä palautumisen muodossa, vaan uutena aktiivisena elämäntilanteena, jossa suorastaan etsitään haasteita omien kykyjen hyödyntämiseksi ja uusien opettelemiseksi. Ehkä myös Eläkeliiton edunvalvonnassa tämä on eräs huomioon otettava näkökulma.

 

Maassamme järjestetään ensi vuoden tammikuussa hyvinvointialuetta koskevat vaalit. Hyvinvointialueet huolehtivat jatkossa sosiaali- ja terveysalan palveluista ja pelastustoiminnan järjestelyistä. Meillä maakunnassa on valmius muutokseen hyvä ja uskon käytännön tasolla nykyisen sosiaali- ja terveyspiirin ja pelastuslaitoksen perustalle syntyvän uuden hallinnollisen rakenteen aloittavan työskentelynsä varsin kitkattomasti heti vuoden 2023 alusta.

 

Uudistuksen peruslähtökohtana on sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen tehtävien siirtyminen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Tämä merkitsee nykyisten sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien purkamista, opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä hyvinvointialueen toimesta. Ympäristöterveydenhuolto jää edelleen kuntien vastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että hyvinvointialueiden tehtävä. Kun tarkastelee tehtäväjärjestelyjä, on muutoksen onnistumiseksi tärkeää huolehtia hyvästä yhteistyöstä ja kuulla myöskin kuntalaista sekä palvelujen käyttäjää. Palvelujen käyttäjän näkökulmasta ei ole keskeistä se, kuka palvelun tuottaa, vaan enemmänkin niiden laatu ja saatavuus.

 

Tällä hetkellä tulevan hyvinvointialueen toiminnan järjestämistä valmistelee väliaikainen toimielin, joka valmistelee muun muassa henkilöstöön ja kiinteistöihin liittyviä kokonaisuuksia vaaleissa valittavan aluevaltuuston päätettäväksi. Todettakoon, että lähtökohtaisesti hyvinvointialue edelleen vuokraa kunnalta nyt Eksoten ja pelastustoimen käytössä olevat kiinteistöt joko toistaiseksi voimassa olevilla tai neljää vuotta koskevilla vuokrasopimuksilla. Väliaikaisen toimielimen tehtäviin kuuluu myös tehdä ehdotus vanhus- ja vammaisneuvostosta sekä nuorisovaltuustosta, joiden toiminnan merkitys tulee korostumaan sekä edunvalvonnan että tiedon kulun kannalta.

 

Kuntien tehtävien osalta uudistus on todella merkittävä. Kuntien tai kuntayhtymien henkilöstä siirtyy noin 170 000 henkilöä hyvinvointialueille. Kustannukset siirretään kunnilla hyvinvointialueille, mikä merkitsee kuntaverosta noin 12,5 % leikkausta ja valtionosuuksissa vielä merkittävämpää siirtoa. Valtakunnallisesti on tavoitteena järjestely, jossa määrärahasiirrot vastaisivat toiminnasta aiheutuneita kustannuksia, mikä on aiheuttanut kitkaa myös Etelä-Karjalassa kuntien ja Eksoten välillä ehkä keskeisesti sen johdosta, että nousevat maksut vähentävät tulevaisuudessa kuntien valtionosuuksia. Toki on myönnettävä, että erityisesti väestön ikääntymiseen liittyvät sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olisivat muodostaneet etenkin peruskuntien kuntatalouteen riskin, mikä olisi saattanut vaikuttaa kuntien mahdollisuuksiin tarjota kyseisiä palveluja.

 

Valtioneuvoston periaatelinjauksen mukaisesti siirtyvät työllisyys- ja elinkeinopalvelut valtiolta kuntien vastuulle vuonna 2024. Vaikka tämä uudistus ei juuri keskeisesti koske ikäihmisiä, on sillä merkittävät vaikutuksen tämän seutukunnan ja kunnan elinvoimaan. Työpaikkojen säilyminen, yritysten perustaminen ja myös maaseutuelinkeinojen jatkuvuus on elintärkeitä tarkasteltaessa kunnan mahdollisuutta tarjota hyvinvointipalveluja kaiken ikäisille, mikä merkitys on keskeinen myös ennalta ehkäisevässä mielessä. Ehkä hyvinvointialue termi tässä mielessä on hieman harhaanjohtava sen johdosta, että etenkin kunnan hyvinvointityöllä ja valistuksella keskeinen merkitys kuntalaisten terveydentilaan ja sosiaali- ja terveyshuollon palvelutarpeisiin.

 

Parikkalan kunnan elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta on siten tärkeää, että nykyistä suurempi osa nuorista jäisi paikkakunnalle ja useat täältä muuttaneet palaisivat takaisin. Toki tärkeää on saada pitkäaikaistyöttömyys laskemaan ja ennalta ehkäistä nykyistä tehokkaammin eläköitymistä kesken työuran. Ehkä seniorijohtaminen, mahdollista työtä rajoittavien esteiden poistaminen ja osa-aikaiset työsuhteet jatkavat nykyisiä työuria vielä vuosia. Itse asiassa eläköityminen on yhä enemmän kiinni yksilön motivaatiosta pitää kiinni työpaikasta ja kantaa näin yhteiskunnallista vastuuta myös seniorina. Seniorit ovat aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa ja ovat yhä keskeisempi yhteistyökumppani myös kunnalle.

 

Valtiovarainministeriö on budjettiriihen perustalta käynnistänyt tulevaisuuden kuntapolitiikan toimenpidevaihtoehtoja valmistelevan työn. Työssä haetaan ratkaisuja muun muassa kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainottamiseksi ja pohditaan keinoja kuntien roolin ja itsehallinnon kehittämiseksi.

 

Tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon toimenpide-ehdotuksia kunta-ja julkisen talouden vakauttamiseksi sekä palvelujen järjestämiseksi taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Yhtenä tavoitteena on myös herättää keskustelua kuntapolitiikasta sekä vahvistaa yhteisymmärrystä kuntapolitiikan kehittämisen lähtökohdista ja tarpeista. Kuntapolitiikan suuntaviivat -raportin on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2022.

Valmisteluvaiheessa on esitelty kolme vaihtoehtoista kuntapolitiikan etenemismallia:

1. Korostetaan kuntalähtöistä toiminnallista kehittämistä, mikä merkitsee luopumista vahvan peruskunnan ajatuksesta.

2. Palveluiden järjestämisen ratkaisuna lisätään järjestämiskriteerejä, jonka arvioidaan siirtävän palvelujen tuottamisesta seudullisessa tai alueellisesti esimerkiksi kuntien välisenä yhteistyönä.

3. Irtaudutaan yhtenäiskuntamallista. Hyväksytään kuntien eriytyminen virallisesti, jolloin kuntien tehtävät ja vastuut poikkeavat toisistaan.

 

Tarkasteltaessa Parikkalaa väestöään ja vetovoimaansa menettävä kuntana, jossa väestön ikärakenne muuttuu keskimääräistä nopeammin ja jossa käytössä olevan työllisen työvoiman määrä vähenee, on edellä mainittu vaihtoehtojen tarkastelu ja johtopäätöksien osalta kunnan tulevaisuuden arviointi ajankohtainen.

 

Valmistelussa oleva Parikkalan kunnan talousarvio ja -suunnitelma lähtevät siitä, että joudumme talouden tasapainottamiseksi tekemään haasteellisia päätöksiä. Olemme eläneet jo muutaman vuoden syömällä enemmän kuin tienaamme, mikä on merkinnyt vähitellen vahvasta taseesta luopumista ja jossakin vaiheessa saattaa johtaa myös omaisuuden myyntiin. Lähivuosien aikana tulemme näkemään kuntien palvelutarjonnassa ja toteuttamisessa muutoksia, joiden johdosta Parikkalan kunnankin pitää katsoa eteenpäin ja tarkentaa toimintojaan. Kunta ei tule jättämään vanhempaa väestöä jatkossakaan. Simpelejärven opisto, kunnossa olevat liikuntapaikat, liikuntaryhmät ja monipuolinen yhteistyö teidän kanssanne on edelleen olennainen osa kunnan tehtäväkenttää.

 

Hyvät kuulijat. Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa elää eräs maailman onnellisimmista kansoista. Näin tulee olemaan jatkossakin, vaikka julkisuudessa on käyty keskustelua myös vanhuspalvelujen laadusta ja riittävyydestä. Me olemme selviytyneet yhteiskunnan vakautta uhkaavista kriiseistä, jopa sodasta aiemminkin. Näiden edellä mainittujen muutostenkin keskellä voin vakuuttaa teille, että suomalainen yhteiskunta, sen hyvinvointipalvelut ja hallinto huolehtii kaikista sen jäsenistä, eikä ketään ole tarkoitus jättää oman onnensa nojaan.

 

Kiitos tilaisuudesta tulla puhumaan juhlaanne. Onnittelen vielä juhlivaa yhdistystä. Toivon sille mitä parhainta menestystä tärkeässä työssä. Pidetään huolta toisistamme. Mukavaa marraskuuta ja oikein hyvää joulun odotusta!

 

Vesa Huuskonen

Kunnanjohtaja
Takaisin ylös
Copyright © Parikkalan kunta 2021